Mitä vegaanit ajattelevat?

Vähintään 6 miljoonaa amerikkalaista noudatti vegaanista elämäntapaa vuonna 2016. Ilmiö on ajankohtainen myös Suomessa, jossa yhä useampi nuori aikuinen valitsee eettisin perustein vegaanisen elämäntavan. Vegaanit eivät hyödynnä ravinnossa, kulutustuotteissa ja palveluissa mitään sellaista, minkä voidaan katsoa perustuvan eläinten riistoon. Mitä vegaanit ajattelevat? Kuinka vegaanit elävät ja mistä he saavat välttämättömät ravintoaineet? Mitä vegaani voi syödä ja mitä ei? Minkälaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia vegaanisella ruokavaliolla on terveyden kannalta? Etsin vastauksia näihin kysymyksiin ja löysin jotain rehellistä, syvällistä ja aitoa.

Ensin perusteita

Vegaaninen ideologia, on vahva eläinten oikeuksia puolustava kannanotto ja elämäntapa. Sen hyötyjä voidaan perustella eläinten oikeuksien ohella yhtä hyvin terveydellisillä ja sosiaalisilla syillä kuin kestävän kehityksen arvoilla.

En tiennyt vegaanisesta elämäntavasta paljonkaan tätä artikkelia aloittaessani, joten päätin ensinnä referoida journalistina toimivan veganismista kirjan kirjoittaneen Mara Kahnin haastattelua.

Mitä vegaanit saavat syödä?

  • Viljatuotteita 6–11 annosta
    annos = viipale leipää, 1 dl puuroa, keitettyä riisiä tai pastaa tai 30 g aamiaismuroja
  • Palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä 3 – 5 annosta
    annos = 1/2– 1 dl keitettyjä papuja, lasillinen kalsiumrikastettua soijajuomaa, 100 g tofua tai tempehiä, 30 g ”lihankorviketta” (esim. soijarouhe, seitan) tai 2 rkl pähkinöitä, pähkinä- tai siementahnaa
  • Perunaa, juureksia, vihanneksia tai sieniä 3-5 annosta
    annos = 2 dl raakoja kasviksia tai 1 dl keitettyjä kasviksia tai perunaa
  • Marjoja ja hedelmiä 2-4 annosta
    annos = keskikokoinen hedelmä, lasillinen tuoremehua, 1 dl marjoja tai säilykehedelmiä tai ½ dl kuivahedelmiä
  • Kasvirasvaa 2 annosta, annos = 1 rkl öljyä tai kasvimargariinia

Tämän lisäksi vegaaniruokavaliota noudattavan henkilön tulisi kiinnittää huomiota seuraavien suojaravintoaineiden saantiin: B12- ja D-vitamiini sekä kalsium.

Lähde: Vegaaniliitto.fi

Mitä vegaanit ajattelevat?

Historiallisesti tarkasteltuna veganismi on tuore ideologia. Donald Watson kehitti veganismin ideologisen perustan Englannissa vuonna 1944 sen jälkeen, kun hän 14-vuotiaana näki sian teurastuksen. Teurastuksen järkyttämä Watson lopetti välittömästi kaiken eläinperäisen ravinnon syömisen ja koki elämäntehtäväkseen levittää ideologiaansa mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä.

Kahn muistuttaa, että Watsonilla ei ollut minkäänlaista ravitsemuksellista koulutusta, ja että veganismi perustui lähtökohtaisesti eettiseen ideologiaan, eikä ihmisen fysiologiaan tai biologiaan.

Mara Kahn – Vegan Betrayal: Love, Lies, and Hunger in a Plants-Only World

Mara Kahn tutki vegaanista elämäntapaa kuusi vuotta ja kirjoitti kirjan ”Vegan Betrayal: Love, Lies, and Hunger in a Plants-Only World”. Kirjassaan Kahn sukeltaa syvälle historiaan ja vegaanista elämäntapaa käsitteleviin tutkimuksiin tuoden esille omia kokemuksiaan sekä yllättäviä historiallisia ja tieteellisiä faktoja.

”Even though my book is titled ’Vegan Betrayal,’ I do respect vegans and what they’re trying to do. My own journey led me back to vegetarianism. I know that many … vegetarians that became vegans … are suffering from diminished strength and faltering health.

I think this is a topic which has been swept under the rug and it’s not being openly discussed in the vegan community. I think it’s very important that we start this discussion. I hope this book will help kick-start that really important dialogue,” Kahn says.

 

Vegaanista elämäntapaa ei saa tuomita eettisenä, hengellisenä tai filosofisena valintana, mutta siihen liittyviä terveysargumentteja voidaan arvioida tieteellisen näytön perusteella. En tässä arvioi vegaanisen elämäntavan sosiaalista ja kulttuurista merkitystä, mutta minua kiinnostaa kuinka vegaanit käytännössä elävät ja mistä he saavat elinvoimansa.

Myöhemmin artikkelissa esittelen Erin Janus -nimisen vegaanin videoita. Hänen näkemyksensä ovat hyvin argumentoituja, eettisesti kestäviä ja tieteellisesti uskottavia. Ne toimivat hyvänä vastapainona Mara Kahnin melko kriittiselle lähestymistavalle.

Kyselytutkimusten mukaan eettinen kanta on ensimmäinen ja tärkein syy siirtyä vegetarismista veganismiin. Kahnin mukaan vegaaninen ruokavalio ei kuitenkaan ole ainoa eettinen ruokavalio. Kahn toteaa lisäksi, ettei vegaaniselle elämäntavalle ole historiallista tukea.

Mara Kahn sanoo, että vegaanisen elämäntavan terveysväitteille ei ole historiallista tukea

Kahn löysi vegetaristisen elämäntavan kiertäessään 19-vuotiaana Eurooppaa. Päätös vegetarismista syntyi yhdessä yössä, kun Kahn tapasi nuoren vegaani-naisen, jota hän kuvaa kirjassaan ”kauniiksi esimerkiksi humaanisuudesta” sekä ”älyttömän terveeksi yksilöksi”. (Kahnin kohtaama vegaani irtautui kuitenkin veganismista, koska hänen yleiskuntonsa oli romahtanut vegaanisen ruokavalion seurauksena.)

Ennen vegetaristiksi kääntymistään Kahn oli syönyt amerikkalaisittain lihapainotteista ravintoa. Tuohon aikaan 1970-luvun puolivälissä vegetarismi oli harvinainen – ja vegaaninen elämäntapa vielä käytännössä tuntematon eettinen alakulttuuri.

Kirjaa kirjoittaessaan Kahn tutki kuusi vuotta vegaanista elämäntapaa ja ymmärsi, että historiasta ei löydy ainuttakaan täysin vegaanista elämäntapaa noudattanutta kulttuuria, joka olisi pärjännyt vain kasveihin perustuvalla ravinnolla. Sen sijaan on tosiasia, että esimerkiksi inuitit ja masait ovat historiansa aikana syöneet lähes yksinomaan eläinperäistä ravintoa (verta, lihaa ja rasvaa) pysyen terveinä ja elinvoimaisina. Tiedetään myös, että inuiteille länsimainen ruokavalio aiheutti ja aiheuttaa runsaasti terveysongelmia karieksesta diabetekseen ja alkoholismiin.

”I did a thorough research of the history of vegetarianism. In fact, I spent almost six years researching this book. I’m a journalist … I love to dig deep,” Kahn says.

”At this point, it’s really important that we distinguish between vegetarianism and veganism. Vegetarianism has a very long and honorable history. It goes back at least 2,500 years to Greece, and much further than that in the Indus Valley, India and that part of the world.

It has proven itself to be a viable diet … [Yet even] in the Northern parts of India, the Kashmir regions, they eat meat because the climate is so different in the mountainous regions of North India.

Vegetarianism has a very long and noble history with verified health results. However, veganism … is a non-historical diet … Its health benefits are not verified.

There were scattered enclaves of religious people that lived cloistered lives who probably did follow a vegan diet … but these were very, very tiny populations, and we have no idea if they were healthy and how long they lived.”

Historiallisesti vegetaristit ovat käyttäneet ravinnossa myös eläinperäisiä tuotteita, kuten munat, maito, juustot ja kala. Mara Kahn näkee terveyden optimoimisen intohimonaan. Hän on vakuuttunut, että merenelävät ovat ihmiselle terveellisintä ravintoa mm. solukalvojen tarvitsemien DHA- ja EPA-rasvojen vuoksi.

Mara Kahn unohtaa kuitenkin sen, että omega-3-rasvahappojen todellinen lähde on meren mikrolevät, joita syömällä kalat saavat omega-3-rasvoja. Lisäksi hän erehtyy väittämään, että DHA-rasvahappoja ei saa kasviperäisestä ravinnosta. Erin Janus osoittaa artikkelin lopusta löytyvällä videolla, että mikrolevistä tuotetut omega-3-rasvahapot ovat jopa parempia kuin kalaöljystä valmistetut lisäravinteet.

 

Vegaanisella ruokavaliolla on todennettuja terveyshyötyjä

Lyhyellä aikajänteellä vegaaninen ruokavalio on tutkimusten mukaan hyvin terveellinen. Se edistää laihtumista, sydän- ja verisuoniterveyttä ja verensokerin ja insuliinin tasapainoa. Monet seurantatutkimukset osoittavat vegaanisen ruokavalion terveyshyödyt kiistattomasti.

Suorat terveyshyödyt ovat ehkä seurausta siitä, että prosessoitu ruoka korvataan kasvisperäisellä ravinteikkaammalla raakaravinnolla. Pitkään jatkuva vegaaninen ruokavalio muuttuu kuitenkin terveyden kannalta ongelmalliseksi, koska kasviravinnosta ei saada kaikkia välttämättömiä ravinteita. B12-vitamiinin puutos on hyvin tunnettu puhtaan kasvisperäisen ravinnon ongelma, joka koskettaa myös vegetaristeja.

Wang, F. et al. Effects of Vegetarian Diets on Blood Lipids: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Journal of the American Heart Association, 2015.

  • Vegetaristien ruokavalio laski kokonaiskolesterolia, LDL- ja HDL-kolesterolitasoja enemmän kuin tutkimuksessa verratut muut ruokavaliot.
  • Loppupäätelmä: Kasvisruokavalio laskee tehokkaasti kolesterolia.

Macknin, M. et al. Plant-Based, No-Added-Fat or American Heart Association Diets: Impact on Cardiovascular Risk in Obese Children with Hypercholesterolemia and Their Parents. The Journal of Pediatrics, 2015.

  • Tutkimuksessa seurattiin 30 korkeasta kolesterolista ja ylipainosta kärsivää lasta ja heidän vanhempiaan. Tutkittavat jaettiin vegaaniruokaa tai American Heart Associationin (AHA) suosittelemaa ruokavaliota 4 viikon ajan.
  • Molemmissa ryhmissä kokonaisenergian saanti laski huomattavasti.
  • Lapset, jotka noudattivat vegaaniruokavaliota laihtuivat neljän viikon aikana keskimäärin 3,1 kiloa, mikä oli 197 % enemmän kuin AHA-ryhmän lapsilla.
  • Vegaaniryhmän lasten systolinen verenpaine, kokonaiskolesteroli ja LDL laskivat. AHA-ryhmässä verenpaineen ja kolesterolin laskua ei tapahtunut. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä.
  • Tutkimuksen lopussa vegaaniryhmän lasten painoindeksi  (BMI) oli laskenut enemmän kuin AHA-ryhmän lapsilla.
  • Myös vegaaniryhmän aikuisten paino putosi enemmän kuin AHA-ryhmän aikuisilla.

Mishra, S. et al. A multicenter randomized controlled trial of a plant-based nutrition program to reduce body weight and cardiovascular risk in the corporate setting: the GEICO study. European Journal of Clinical Nutrition, 2013.

  • 291 toimistotyöntekijää jaettiin satunnaisesti joko vähärasvaiselle vegaaniruokavaliolle tai verrokkiruokavaliolle, jossa noudattivat omia ruokailutottumuksia.
  • Vegaaniruokavaliossa tutkittavien paino laski 18 viikon tutkimuksen aikana keskimäärin 4,3 kg, kun painonlasku omaa ruokavaliota noudattavalla ryhmällä oli keskimäärin 0,1 kg.
  • Loppupäätelmä: Vegaaniryhmässä paino putosi ja koehenkilöiden kolesteroli- ja verensokeritasot paranivat.

Barnard. N. D. et al. The effects of a low-fat, plant-based dietary intervention on body weight, metabolism, and insulin sensitivity. The American Journal of Medicine, 2005.

  • 64 ylipainoista vaihdevuodet ylittänyttä naista jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen oli vähärasvainen vegaaniryhmä ja toinen noudatti National Cholesterol Education Program (NCEP) -suosituksia 14 viikon ajan.
  • Kummassakaan ryhmässä ei ollut kalorirajoitteita, vaan koehenkilöitä ohjeistettiin syömään riittävästi.
  • Molemmissa ryhmissä naiset söivät keskimäärin 350 kcal vähemmän kuin normaalisti. Vegaaniryhmä söi vähemmän proteiinia ja rasvaa ja enemmän kuituja kuin NCEP-ryhmä.
  • Vegaaniryhmässä paino putosi keskimäärin 5,8 kg. NCEP-ryhmässä paino putosi keskimäärin 3,8 kg. Tulokset painoindeksin ja vyötärönympäryksen kohdalla olivat myös vegaaniryhmässä paremmat kuin verrokkiryhmässä.
  • Kaikkien koehenkilöiden verensokeriarvot, paastoinsuliini ja insuliiniherkkyys paranivat huomattavasti.

Lisää tutkimuksia löydät täältä >>

Vegetaristit saavat osan välttämättömistä ravintoaineista meijerituotteista, munista ja joissain tapauksissa kalasta. Mistä vegaani saa tarpeeksi omega3-rasvoja (ALA, EPA, DHA), tai seuraavassa lueteltuja ravinteita:

Karnosiini, jota saadaan liharuoasta, ja jota luontaisesti esiintyy lihaksissa, sydämessä, aivoissa ja hermostossa. karnosiini on voimakas antioksidantti, joka ehkäisee diabeteksen komplikaatioita sekä ikääntymisen aiheuttamia muutoksia elimistössä. Karnosiini estää proteiinien ristiinlinkittymistä ja glykaatiota eli sokeroitumista ja poistaa elimistöstä raskasmetalleja sekä vähentää sydän- ja verisuonitautien riskejä estämällä kolesterolin ja triglyseridien hapettumista. Monet kuntoliikuntaa harrastavat syövät karnosiiniä, koska se vähentää maitohapon kertymistä lihaksiin. Karnosiinistä tiedetään myös, että iän myötä sen määrä elimistössä vähenee, minkä vuoksi sille on annettu anti-aging-ominaisuus. Karnosiiniä käytetään mm. autismin hoidossa ja sen uskotaan ehkäisevän myös Alzheimerin tautia, eli beeta-amyloidiplakkien muodostumista aivoihin. Tutkimusten mukaan karnosiini:

  • alentaa verenpainetta
  • suojelee sydän ja verisuonitaudeilta
  • parantaa sydämen lyöntivoimaa
  • vähentää tulehduksia
  • hidastaa joidenkin syöpien etenemistä
  • parantaa immuunijärjestelmän toimintaa
  • ehkäisee mahahaavaa
  • nopeuttaa haavojen paranemista
  • hidastaa kaihin kehittymistä
  • suojelee maksaa
  • vähentää joidenkin solunsalpaajien haittavaikutuksia
  • Vegaanit saavat karnosiiniä merilevästä, pavuista sekä useista alaniinia sisältävistä vihreälehtisistä kasveista. Elimistö syntetisoi alaniinista karnosiiniä.

Karnitiini, jota saadaan liha- ja maitotuotteista. Karnitiini on aminohappo ja lysiinin johdannainen, jolla on kaksi peilikuvaisomeeriä. Nämä ovat L-karnitiini ja D-karnitiini. Karnitiinia muodostuu maksassa ja munuaisissa lysiinistä ja metioniinista. C-citamiini on välttämätön karnitiinin synteesille. Karnitiinilla on olennainen rooli rasva-aineenvaihdunnassa. Sen tehtävänä on kuljettaa aktiivisia rasvahappoja eläinsolun sytoplasmasta mitokondrioon, jossa ne pilkkoutuvat hengitysreaktiossa ja niistä saadaan energiaa. L-karnitiinia on eniten punaisessa lihassa ja maitotuotteissa.

  • Vegaanit saavat karnitiinia pähkinöistä, siemenistä, palkokasveista, pavuista, vihanneksista, hedelmistä ja viljoista. Karnitiinilla voidaan ehkäistä lihasväsymystä ja -heikkoutta, uni- ja muistihäiriöitä ja diabetesta. Sekä karnitiini että ubikinoni ovat tehokkaita ravintolisiä statiinien haittojen ehkäisyssä.

Tauriini, jonka nimi perustuu härkään (taurus), jonka sapesta se eristettiin vuonna 1827. Tauriinia esiintyy ihmisen elimistössä vapaana aminohapona mm. aivoissa sekä silmän verkkokalvossa, sydän- ja luustolihaskudoksessa sekä sapessa. Tauriinia on myös äidinmaidossa. Aikuiset eivät välttämättä tarvitse tauriinia, vaikka sitä on kehossa n. gramma painokiloa kohden. Imeväisikäisille lapsille tauriini on kuitenkin välttämätön ravintoaine, jota on saatava joko äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta. Energiajuomissa tauriinilla ei ole tutkimusten mukaan hyötyjä tai haittoja. Joillekin nisäkkäille, kuten kissoille, tauriinin saanti on välttämätöntä koko elämän ajan.  Kissanpennuilla tauriininpuute voi aiheuttaa sokeutumisen ja emokissan tauriininpuute voi johtaa pentujen epämuodostumiseen. Koska myös apinoilla on havaittu tauriinin puutteen aiheuttamia vastaavia verkkokalvon muutoksia kuin kissoilla, oletetaan, että tauriinin puutos voi vaikuttaa myös ihmisen näkökykyyn.

  • Aikuiset eivät välttämättä tarvitse tauriinia. Imeväisikäisille se on kuitenkin välttämätön ravinne, jota saadaan äidinmaidosta.

Retinoli, eli A-vitamiinin yleinen rasvaliukoinen muoto, joka on tärkeä näkökyvylle ja luuston kasvulle. Retinoli on A-vitamiinin tavallisin muoto, josta muodostuu elimistössä myös aldehydiä, retinaalia ja retinaalihappoa. Ravinnossa retinolin, A-vitamiinin esiasteiden, karoteenien ja kryptoksantiinien määrä ilmaistaan eretinolekvivalentteina. Retinoli on välttämätön hämäränäölle, koska silmän verkkokalvon sauvasoluissa on proteiinista ja retinaalista muodostuvaa rodopsiinia, joka reagoi herkästi valoon. Suurin osa A-vitamiineista saadaan lihasta, kasveista, ravintorasvoista ja maitovalmisteista.

  • Vegaanit saavat A-vitamiineja mm. porkkanasta, lehtikaalista ja vähäisiä määriä persikoista.

Omega-3-rasvahapot (ALA, EPA ja DHA) ovat monityydyttämättömiä rasvahappoja, joihin kuuluvat  ihmiselle välttämätön afalinoleenihappo (ALA), dokosaheksaeenihappo (DHA ja eikosapentaeenihappo (EPA). Elimistö tuottaa jonkin verran DHA- ja EPA-rasvahappoja alfalinoleenihaposta.

Ravitsemussuositusten mukaan omega-3-rasvahappojen osuuden ravinnon kokonaisenergiamäärästä tulisi olla noin 1 %, eli 2 000 kcal keskimääräisellä energiankulutuksella 2–3 grammaa omega-3-rasvahappoja.  Joidenkin mukaan määrän pitäisi olla korkeampi, koska ravinnosta saadaan suhteessa liikaa omega-6-rasvoja, mutta se on toinen juttu.

  • Omega-3-rasvojen lähteet: alfalinoleenihappoa (ALA) saa runsaasti mm. pellavansiemenöljystä, hamppuöljystä, rypsiöljystä ja saksanpähkinöistä, pellavansiemenistä ja hampunsiemenistä.
  • Eikosapentateenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) syntyy mikrolevissä, joista ne leviävät kalojen kautta ravintoketjuun. Paras, jopa kalaöljyjä parempi EPA:n ja DHA:n lähde on ilmeisesti mikrolevistä valmistettu omega-3-lisäravinne. Rasvainen kala, kuten lohi, silakka ja makrilli sisältävät EPA- ja DHA-rasvahappoja. Viljellyn kalan rasvakoostumus on luonnossa eläviä kaloja huonompi.

B12-vitamiini, eli kobalamiini on välttämätön nopeasti uusiutuvien solujen (veren valko- ja punasolujen sekä hermosolujen) toiminnassa. ” Molekyylitasolla sitä tarvitaan homokysteiinin metylaatiossa metioniiniksi sekä haaraketjuisten aminohappojen kataboliassa. Puutos aiheuttaa muun muassa megaloblastisiin anemioihin kuuluvaa pernisiöösiä anemiaa. Puutoksen eräs alkuoire voi olla kihelmöinti ja tunnottomuus ääreishermostossa, kuten sormenpäissä. Hermoston oireet voivat ilmetä myös lihasheikkoutena tai muistin häiriöinä. Harvinaisempia oireita ovat kielitulehdus, hedelmättömyys, verisuonitukokset ja ihon pigmentin lisääntyminen.”

Ihminen tarvitsee kobalamiinia mm. foolihapon valmistamiseen ja edelleen solut tarvitsevat B12-vitamiinia ja foolihappoa nukleiinihappojen (DNA) valmistamisessa.

  • Sekaravinnon syöjä saa B12-vitamiinia eläinperäisestä ravinnosta, kuten lihasta, kananmunasta, maitotuotteista ja kalasta. B12-vitamiinin saamiseksi vegaanien ja vegetaristien tulee turvautua lisäravinteisiin, sillä yleisestä uskomuksesta huolimatta idut, tempe ja merilevät eivät sisällä B12-vitamiinia. Poikkeuksena on nori-merilevä, mutta kuivaus tuhoaa senkin sisältämän B-vitamiinin.

Proteiinit ja rasvat

Vegaaneille suunnatussa ravintopyramidissa päivittäinen rasvasuositus oli vain ruokalusikallinen. Toki vegaanit saavat hyviä rasvoja mm. pähkinöistä ja siemenistä, mutta määrä tuntuu todella vähäiseltä, koska hormonit, aivot ja solut tarvitsevat rakennusaineeksi rasvoja. Lisäksi kolesteroli toimii välittäjäaineena aivoissa, joten kolesterolin vähäisyys voi aiheuttaa dementiaa ja muita kognitiivisia ongelmia – jotka, kuten tiedetään – ovat statiinien käytön yleinen sivuoire.

” While keeping your protein low is a wise move, excessively low protein can become a problem for vegans — especially if your diet is also low in healthy fats. Some will get just 8 to 12 percent protein from plants in their daily diet, which can trigger muscle wasting. ”In that sense, vegans are consuming flesh after all — their own — if they’re not eating enough protein,” Kahn says.

Low fat is another, and in my view, more concerning problem, among vegans. When you eat a high-net carb diet (total carbs minus fiber), you’re essentially burning carbohydrates as your primary fuel. If you shift down to relatively low levels of net carbs, which is easy to do on a vegetarian diet since vegetables are so high in fiber, then your body starts burning fat as its primary fuel. This means you need to increase the amount of healthy fats in your diet in order to satisfy your body’s fuel demands.

Sufficient dietary fat is also essential for maintaining healthy hormone levels, Kahn notes, including your sex hormones. Raw veganism in particular is associated with loss of menses (amenorrhea), due to low calorie and fat intake, increasing your risk for infertility and osteoporosis.

Low fat is likely far more troublesome than low protein, because once you start burning fat for fuel, powerful protein-sparing processes start taking place, allowing you to get by with as little as 6 to 8 percent protein without risking muscle wasting. I only have 8 percent protein in my diet and I do not believe I’m protein deficient. That’s because fat is my primary fuel. If I were burning carbs, I would not fare well at all with such a low amount of protein.”

Positiivisen kuvan vegaanisesta elämäntavasta saa seuraavista videoista, joilla älykäs Erin Janus kertoo erittäin vakuuttavasti miksi hän on valinnut vegaanisen elämäntavan ja miksi muidenkin kannattaisi tehdä tämä eettinen harppaus.

Erin Janus – Lisää videoita löydät täältä >>


image_pdfimage_print
  • Antares22

    ”Kirjaa kirjoittaessaan Kahn tutki kuusi vuotta vegaanista elämäntapaa ja ymmärsi, että historiasta ei löydy ainuttakaan täysin vegaanista elämäntapaa noudattanutta kulttuuria, joka olisi pärjännyt vain kasveihin perustuvalla ravinnolla.”

    Himalajalla elää Brokpa -niminen heimo, joka on elänyt yli 5000 vuotta vegaanisella ruokavaliolla. He elävät terveinä ja vireinä keskimäärin yli 90-vuotiaiksi. Kaikki pisimpään elävät ja terveimmät yhteisöt kuluttavat vähiten eläintuotteita. Toinen esimerkki on Amerikan Adventistit, jotka ovat kasvissyöjiä ja keskimääräistä amerikkalaista terveempiä ja pitkäikäisempiä.
    Japanin Okinawalaiset olivat vielä muutama kymmenen vuotta sitten maailman pitkäikäisintä porukkaa, ja heidän ruokavalionsa koostui 97-99%:sti kasvikunnan tuotteista. Sitten länsimaalaiset roskaruokaketjut rantautuivat sinne, ja seuraukset saattaa arvata.

    ”Sen sijaan on tosiasia, että esimerkiksi inuitit ja masait ovat historiansa aikana syöneet lähes yksinomaan eläinperäistä ravintoa (verta, lihaa ja rasvaa) pysyen terveinä ja elinvoimaisina.”

    Ei pidä ollenkaan paikkaansa. Inuiittien eliniänodote oli 1800-luvulla 55 vuotta, ja kun heille alettiin 1900-luvulla kuljettamaan mantereelta kasviperäistäkin ravintoa, eliniänodote nousi. Inuiitit kärsivät myös paljon varsinkin sydän- ja verisuonisairauksista.

    Suosittelen katsomaan Netflixistä Forks over Knives -dokumentin, siinä puhutaan the China Study:stä, joka on maailman laajin ja pisimpään kestänyt ravitsemuksesta tehty tutkimus. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös: mahdollisimman vähän prosessoituihin ruokiin perustuva vegaaninen ruokavalio suojaa kaikilta länsimaiden yleisimmiltä kansantaudeilta, jopa syöviltä.
    Vegaanin veri taistelee syöpää vastaan 8 kertaa tehokkaammin kuin sekasyöjän veri: https://www.ornish.com/wp-content/uploads/Intensive_Lifestyle_Changes_and_Prostate_Cancer.pdf
    Myös riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen on yli puolet pienempi.

    Kaikki länsimaalaisten yleisimmät kuolinsyyt (poislukien onnettomuudet ja itsemurhat), ovat suoraan yhteydessä eläintuotteiden syöntiin. Tässä Dr. Gregerin presentaatio aiheesta, lopussa mainitaan myös Suomessa 1970-luvulla tehty mielenkiintoinen tutkimus: https://youtu.be/ke2LtkDXZrI?t=2

    Tutkimusten mukaan vegaanit elävät 7-9 vuotta keskimääräistä pidempään.

    • Sami Raja-Halli

      Hei Antares222. Kiitos asiallisista ja valaisevista kommenteistasi, En kiireiltäni ole ehtinyt käydä läpi kommentteja sen tarkemmin, mutta pari huomiota tein.

      ”Dairy and poultry sources are not eaten because of religious taboos. Brogpa eat three meals a day: Choalu Unis (breakfast), Beali (lunch) and Rata Unis (dinner). Brogpa vary with respect to the amount of meat (mainly mutton) that they eat. A household’s economic position decides the consumption of meat. It is only during festivals and rituals that all have greater access to mutton”

      Brokpat siis voivat syödä lampaanlihaa ainakin juhlissa. Tämän artikkelin mukaan propkat ovat jakki- ja lammaspaimenia.http://www.dailymail.co.uk/travel/travel_news/article-3684601/Stunning-photos-reveal-nomadic-lives-Brokpa-tribe-brink-change-remote-corners-Bhutan-begin-modernise.html

      Brokpa herders still depend on yaks for milk, cheese, meat, wool, leather, and draft power. Many herders continue to wear the traditional yak-leather boots and pishup (trousers), yak-wool kandams (wide belts) and red chubas (jackets), https://www.culturalsurvival.org/publications/cultural-survival-quarterly/bhutan-bratwurst

      Brogpat ja brokpat näyttävä elävän samassa paikassa.

      Suomessa elinajanodote 0li 1751-1860 noin 40 ikävuotta sekä miehillä että naisilla. ”1860-luvun nälkävuosien notkahduksen jälkeen se on noussut
      kaksinkertaiseksi ja näyttää nousevan edelleen. Eliniänodote on se
      vuosien määrä, jonka tänään syntyvät ihmiset keskimäärin eläisivät, jos
      kuolleisuus säilyisi nykyisellään.” http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00474

      Inuitien elinajanodote 1800-luvun alkuvuosina oli 43,5 vuotta, ja sitä laski erityisesti korkea lapsikuolleisuus (25%). (Veniaminov, taken from Cancer, Disease of Civilization), which recorded the ages of death of a traditionally-living Inuit population during the years 1822 to 1836.V

  • Antares22

    B12-vitamiini ”elää” maaperässä ja luonnonvesissä, sieltä sen saavat kaikki muutkin luontaiset kasvissyöjät. Ihminen ei saa sitä enää kasvisravinnosta, koska maaperämme on sen verran köyhtynyttä. Edes monet tuotantoeläimet länsimaissa eivät saa sitä enää rehusta, joten niille annetaan sitä myös ravintolisänä.
    Jos kuitenkin syö rikkaassa maaperässä kasvatettuja luomukasviksia (eikä puhdista niitä tarkasti maa-aineksesta) ja vaikka lisäksi juo lähdevettä, B12:n riittävä saanti on varmaa.

    Ihminen on fysiologisesti lähimpänä frugivooria eli hedelmänsyöjää, useimpien muiden kädellisten tapaan. Kasvisruokavalio on siis meille luonnollisin, ja saamme siitä helposti kaikki tarvittavat ravintoaineet, poislukien B12.
    D-vitamiinia tulee syödä kaikkien, ei pelkästään vegaanien (ellei sitten asu lähellä päiväntasaajaa).
    Kasviravinnolla ihmiskeho toimii optimaalisesti, tästä syystä yhä useammat urheilijatkin ovat omaksumassa vegaaniruokavalion. Se parantaa tuloksia ja lyhentää palautumisaikaa, sekä parantaa yleistä vointia ja terveyttä.

    • Sami Raja-Halli

      ”B12-vitamiini ”elää” maaperässä ja luonnonvesissä, sieltä sen saavat
      kaikki muutkin luontaiset kasvissyöjät. Ihminen ei saa sitä enää
      kasvisravinnosta, koska maaperämme on sen verran köyhtynyttä. Edes monet
      tuotantoeläimet länsimaissa eivät saa sitä enää rehusta, joten niille
      annetaan sitä myös ravintolisänä.”

      En ole aivan varma mitä tarkoitat, mutta B12-vitamiinia syntyy suolistobakteerien aineenvaihduntatuotteena nisäkkäillä, joista osa absorboi suolistossa syntyneen vitamiinin elimistön hyödynnettäväksi. iHmisen paksusuolessa sytyneet vitamiinit kuitenkin imeytyvät todella huonosti, Kasvit eivät tiettävästi syntetisoi B12-vitamiinia.

      ”Most microorganisms, including bacteria and algae, synthesise
      vitamin B12, and they constitute the only source of the vitamin
      (4). The vitamin B12 synthesised in microorganisms enters the
      human food chain through incorporation into food of animal origin. In many
      animals gastrointestinal fermentation supports the growth of these vitamin
      B12-synthesising microorganisms, and subsequently the vitamin is
      absorbed and incorporated into the animal tissues. This is particularly true for
      the liver, where vitamin B12 is stored in large concentrations.
      Products from these herbivorous animals, such as milk, meat, and eggs,
      constitute important dietary sources of the vitamin unless the animal is
      subsisting in one of the many regions known to be geochemically deficient in
      cobalt (5). Milk from cows and humans contains binders with very high
      affinity for vitamin B12, whether they hinder or promote intestinal
      absorption is not entirely clear. Omnivores and carnivores, including humans,
      derive dietary vitamin B12 from animal tissues or products (i.e.,
      milk, butter, cheese, eggs, meat, poultry, etc.).””

      ”Because plants do not synthesise vitamin B12,
      individuals who consume diets completely free of animal products (vegan diets)are at risk of vitamin B12 deficiency. This is not true of
      lacto-ovo-vegetarians, who consume the vitamin in eggs, milk, and other dairy
      products.” http://www.fao.org/docrep/004/Y2809E/y2809e0b.htm

      https://www.researchgate.net/profile/John_Roth3/publication/14302112_Cobalamin_coenzyme_B12_Synthesis_and_biological_significance/links/0c96052b49ce8d19de000000/Cobalamin-coenzyme-B12-Synthesis-and-biological-significance.pdf

      ”Low maternal vitamin B12 status has been associated with an increased risk of neural tube defects (NTD), but it is not known whether vitamin B12 supplementation could help reduce the risk of NTD. (More information)

      Vitamin B12 is essential for the preservation of the myelin sheath around neurons and for the synthesis of neurotransmitters. While hyperhomocysteinemia may increase the risk of cognitive impairment, it is not clear whether vitamin B12 deficiency contributes to the risk of dementia
      in the elderly. Although B-vitamin supplementation lowers homocysteine
      levels in older subjects, the long-term benefit is not yet known. (More information)

      Both depression and osteoporosis have been linked to diminished vitamin B12 status and high homocysteine levels. (More information)

      Products of animal origin constitute the primary source of vitamin B12. Older individuals and vegans are advised to use vitamin B12 fortified foods and supplements to meet their needs. (More information)” http://lpi.oregonstate.edu/mic/vitamins/vitamin-B12

  • Antares22

    Kaikki eivät ala vegaaneiksi eläinten takia, vaan syynä saattavat olla myös terveys tai ympäristö. Eläintuotanto on pääsyyllinen ilmastonmuutokseen, ympäristön tuhoutumiseen ja saastumiseen sekä meneillään olevaan kuudenteen sukupuuttoaaltoon.
    Useimmat kuitenkin näkevät myös veganismin moraalisen ja eettisen tärkeyden jossakin vaiheessa matkaa. Kun eläinten hyväksikäyttämisen ja tappamisen lopettaa, voi vasta silloin nähdä eläimet sellaisina kuin ne ovat; älykkäinä, tuntevina, itseisarvon omaavina yksilöinä, joilla on aivan yhtä suuri oikeus elää kuin meillä ihmisilläkin.

    • Sami Raja-Halli

      Tästä olen kanssasi pääasiassa samaa mieltä ja kirjoituksessa lukeekin näin:”Kyselytutkimusten mukaan eettinen kanta on ensimmäinen ja tärkein syy siirtyä vegetarismista veganismiin.” Lainasin tässä Kahnin haastattelua ja hän viitannee johonkin Usa:ssa tehtyyn kyselyyn.

      Eläintuotanto on yksi tärkeä vaikuttaja ilmastonmuutoksessa ja ympäristön tuhoutumisessa. Oletan, että teollisuus, liikenne ja ylipäätään 7,5 miljardia ihmistä vaikuttavat myös,

      Ravinnontuotanto, varastointi, prosessointi jua kuljettaminen 7,5 miljardille ihmiselle aiheuttaa väistämättä haittaa luonnontilaisille eläimille mm. viemällä näiden elinympäristön ja luonnolle jota viljelyn jne. vuoksi joudutaan muuttamaan. Maanviljelyn ja viljojenkorjuun seurauksena vuosittain kuolee miljardeja jyrsijöitä. Ja teollisuus tekee ympäristölle saman. Hyvä esimerkki ovat älypuhelimet, joissa tarvitaan harvinaisia maametalleja, joita mm. köyhät kongolaiset louhivat käytetyistä ympäristömyrkyistä piittaamatta ja niille altistuen. Halpatyövoima kokoaa älylaitteiden komponentit kiinalaisissa hikipajoissa joissa ei noudateta työoikeuksia ta eettisesti kestäviä menetelmiä, Älylaitteet kuljetetaan pitkiä matkoja kuluttajille. Älypuhelimen ympäristökuormitus on n.70 – 90 kg hiilidioksidia sekä vaarallisia ympäristömyrkkyjä. Liittymiä on maailmanlaajuisesti n. 4,5 miljardia. Älypuhelin on valtavan hyödyllinen, mutta ilmaston, ympäristön sekä luonnoneläinten kannalta se ei ole eettinen tai kestävää kehitystä suosiva.Myös kaivostoiminta on sottaista puuhaa, mutta tarvitsemme metalleja.

      Jos ravinnon pystyisi hortoilemalla keräämään, ei altistaisi ypäristöä suuremmalle tuholle. Se vain ei toimi käytännössä. Edes Suomi ei ruokkisi yli 5 miljoonaa pelkästään hortoilun varassa elävää.Tehokas maatalous on välttämätön paha jos kaikki suut halutaan ruokkia.ihmisten ravinnontarve vaikuttaa väistämättä ympäritöön ja muihin lajeihin, ja toisaalta ihminen on osa luontoa, vaikka luonto ei noudata ihmisen etiikkaa. Ilves saalistaa edelleen jäniksiä välittämättä näiden eläinoikeuksista, kalat syövät toisia kaloja ja jopa omia jälkeläisiään ja omaa lajiaan. Niin luonto toimii oikeasti.

Ruokasota © Sami Raja-Halli 2014 Frontier Theme